fbpx

Lapsia ei kannata piilottaa komeroon – mutta minä-henki kannattaa

Vaikka elämme nyt eristäytymisen aikaa, ihmisten täytyy edelleen kohdata toisensa – myös työpaikoilla. Onko se mahdollista pelkkien teknisten viestintävälineiden kautta? Varmasti jollakin tasolla, mutta aitojen kohtaamisten toteutumiseksi tarvitsee nähdä hieman vaivaa. 

Osoita ymmärrystä

Onko tehokkuuden näkökulmasta järkevää soitella työasioissa tai kysellä kuulumisia, kun työasiat voisi hoitaa nopeasti eri pikaviestintävälineissä? Tehokkuus on tällä hetkellä monelle vain kaukainen haave. Osalla on kotona samaan aikaan etätyötä tekevä puoliso ja toisilla lisäksi pieniä lapsia. Osa on muuten vain neljän seinän sisällä ilman tuttuja arjen kohtaamisia. Tällä hetkellä riman asettaminen tavallista matalammalle ei ole vain sopivaa, vaan jopa tarpeellista. Kenenkään tuskin kannattaa etsiä itsestään uusia tehoja, kun olosuhteet ovat poikkeuksellisen hankalat.

Perinteisesti suomalaisessa työelämässä ei ole erityisen avoimesti jaettu kodin ja perheen asioita työpaikalla. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa näistä asioista on ehkä tarpeellista kertoa tavallista enemmän. Työnantajan on hyvä tehdä selväksi, että ymmärrystä hallitsemattomalta tuntuvaan tilanteeseen löytyy, eikä kenenkään tarvitse piilottaa lapsia komeroon videopalaverin ajaksi. 

Ole epätäydellisenä esimerkkinä

Empatia on siitä hankala käsite, että sen mittaamiseksi ei ole kovin toimivia mittareita. Varmaa on, että empatia on tehokas sitouttaja ja tekee ihmisistä onnellisempia. Kukapa ei haluaisi, että joku välittää, kuuntelee ja arvostaa. Kun tarjolla ei kuitenkaan ole helposti mitattavaa dataa empatian vaikutuksista, ei sitä edelleenkään arvosteta riittävästi. Empatia on kuitenkin työyhteisön kannalta yksi kukoistuksen mahdollistavista kulmakivistä.

Työyhteisöissä erityisen kuormittavissa tilanteissa tarvitaan empatiaa enemmän kuin koskaan. Tarvitaan ymmärtämistä ja samaistumista toisten tilanteisiin. Työyhteisön tuki on erityisen tärkeää, kun moni kamppailee poikkeuksellisen paljon epävarmuutta tuovien kokemusten ja ajatusten kanssa. Jokainen työyhteisössä ansaitsee tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. 

Miten empatian tuominen työyhteisöön käy käytännössä? Se onnistuu esimerkin kautta. Johdon kannattaa ensimmäisenä avata omia epätäydellisiä työolosuhteitaan ja tuoda esiin, että samassa veneessä tässä kaikki ollaan. 

Tutkimustietoa empatiasta ja tunneälystä johtamisessa löydät esimerkiksi täältä:

 

Anna Kilponen 

Kirjoittaja on ekonomi ja yhteiskuntatieteilijä, joka tarkastelee työhyvinvointia hiekkalaatikon ja excelien välimaastosta.